Kuinka pärjätä sellaisen perheen kanssa, jossa ollaan hiljaa vain yöllä? Ei mitenkään. Tai olenhan pärjännyt jo 14 vuotta. Haluan täältä vain pois.

Hyvää sunnuntai iltaa. Tai minulle aamua. Heräsin jo 10 alakerran meteliin. Katsottiin sitten Hobitti 2. Menin sitten omaan huoneeseen lukemaan, mutta nukahdin uudestaan. Heräsin äsken 17 aikaan. Silti tuntuu siltä, että rekka olisi ajanut päälle. Olin kokoajan puoliunessa. Havaitsin läpi vain pikkusiskon kaverien pimpottelun, isän torven soiton ja pikkusiskon epäonnistuneet pianonsoittoyritkset.

Tämä on rasittavaa, kun ei voi mennä enään metsään hiljaisuuteen kylmyyden takia. Sitäpaitsi sekin kohta kaadetaan. Olen käynyt siellä ja tunnen, kuinka puut huutavat. Ne itkevät. Nyt kun metsää on jo vähän kaadettu, kuuluvat kaikki autotien äänet suoraan pihallemme. Yöllä kuulen autojen äänen. Pihalla pitää huutaa, jos moottoripyörä menee ohi, koska en kuule kenenkään ääntä. Nyt kun ne aikovat vielä rakentaa lisää kaistoja ja nostaa nopeutta. Asukkaitakaan ei kuunnella. Mitä ne nyt lasta kuuntelisivat. Onneksi siihen pitäisi rakentaa joku äänieriste. Iso ruma kasa hiekkaa meidän talon viereen. Olisin mieluummin kyllä katsellut niitä uljaita mäntyjä ja vihreitä kuusia jotka siinä ennen seisoivat. Olivat nekin hyvä äänieriste.
http://www.youtube.com/watch?v=3zYjsncQiOQ